Logistiikan sosiaaliset kokonaiskustannukset
Mitä ovat sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset?
Sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset ovat tiettynä ajanjaksona taloudessa syntyvät yhteenlasketut kustannukset, jotka aiheutuvat tavaroiden siirtämisestä, varastoinnista ja hallinnasta. Termi liittyy erityisesti Kiinan logistiikkatilastoihin, joissa menot jaetaan kuljetuskustannuksiin, varastointikustannuksiin ja hallintokustannuksiin. Kyseessä on kansantalouden mittari, ei yksittäisen lähetyksen toimitusmaksu tai yhden yrityksen logistiikkabudjetti.
Tässä ilmauksessa sosiaalinen viittaa koko yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan. Se ei tarkoita, että mittari sisältäisi automaattisesti kaikki logistiikan ympäristö- tai yhteiskunnalliset seuraukset, kuten ilmansaasteet, liikenteen ruuhkautumisen tai onnettomuuskustannukset. Nämä vaikutukset kuuluvat eri analyyttiseen viitekehykseen, ellei tilastomenetelmässä niitä nimenomaisesti oteta huomioon.
Englanninkielisissä julkaisuissa voidaan käyttää samankaltaisia ilmauksia, kuten logistiikan kokonaiskustannukset tai koko talouden logistiikkakustannukset. Näiden ilmausten ei voida taata tarkoittavan täysin samoja mittareita. Raportoivan organisaation määritelmät, kattavuus ja laskentamenetelmät ratkaisevat, mitä tietty luku sisältää.
Laajuus ja pääkomponentit
Sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset kuvaavat resursseja, joita käytetään tavaroiden fyysisen kierron tukemiseen. Kiinan tilastoesityksessä kolme pääkomponenttia ovat kuljetus, varastointi ja hallinto. Niiden tarkat rajat tulee tarkistaa asiaankuuluvan tilastojulkaisun tai vuosikirjan yhteydessä olevista selittävistä huomautuksista.
| Komponentti | Mitä se edustaa | Tulkinnan rajaus |
|---|---|---|
| Kuljetuskustannukset | Tavaroiden siirtämiseen kuljetusjärjestelmän kautta liittyvät kustannukset. | Tämä on laajempi käsite kuin verkkokauppatilauksessa näkyvä postitus- tai toimitusmaksu. |
| Varastointikustannukset | Tavaroiden hallussapitoon ja tilastolliseen määritelmään sisältyviin siihen liittyviin toimintoihin liittyvät kustannukset. | Kategorian ei pidä olettaa tarkoittavan pelkästään varastovuokraa; sen kattavuus määräytyy mukana olevan menetelmäkuvauksen perusteella. |
| Hallintokustannukset | Logistiikkatoimintojen järjestämiseen ja hallinnointiin liittyvät kustannukset. | Nämä eivät välttämättä vastaa logistiikkapalveluntarjoajan voittomarginaalia tai erikseen laskutettua hallinnointimaksua. |
Peruslaskentayhteys on:
Sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset = kuljetuskustannukset + varastointikustannukset + hallintokustannukset.
Tämä yhteys kuvaa asiaankuuluvassa tilastokehyksessä käytettyä luokittelua. Sitä ei tule pitää kaikkia maita tai yrityksiä koskevana yleisenä laskentastandardina. Muissa kansallisissa tutkimuksissa ja yritysten laskentajärjestelmissä voidaan käyttää erilaisia kategorioita, kuten erikseen ilmoitettuja varaston hallussapitokustannuksia tai erilaisia käsittely- ja hallintomenojen kohdennuksia.
Mittaria ei myöskään pidä tulkita kaikkien logistiikkaan liittyvien laskujen yksinkertaiseksi summaksi. Yritys voi ostaa kuljetuspalveluja ja samalla ylläpitää omaa varastoa tai toimituskalustoa. Tilastojen kokoamisessa on huomioitava ostettujen palvelujen ja yrityksen itse suorittamien toimintojen kattavuus. Toisiinsa liittymättömien tietoaineistojen lukujen yhdistäminen ilman niiden rajojen yhteensovittamista voi johtaa päällekkäisyyksiin tai puutteisiin.
Missä termiä käytetään
Termi esiintyy kansallisissa tilastovuosikirjoissa, logistiikka-alan raporteissa, talouspoliittisissa keskusteluissa ja toimitusketjun tehokkuutta koskevassa tutkimuksessa. Se auttaa kuvaamaan tavaravirtojen järjestämisen taloudellista rasitetta eikä tietyn kuljetusyrityksen, varaston tai verkkokaupan suorituskykyä.
Logistiikkayrityksille mittari tarjoaa taustatietoa toimintaympäristöstä. Vähittäiskauppiaille ja valmistajille se voi auttaa jäsentämään kuljetusverkostoja, varastointisitoumuksia, varastovaatimuksia ja toimitusketjun hallintaa koskevia keskusteluja. Koko taloutta koskeva luku ei kuitenkaan määritä, kuinka paljon minkään yksittäisen yrityksen tulisi käyttää.
Verkkokaupassa tilaus voi synnyttää useita logistiikkatoimintoja: täydennystä toimituskeskukseen, varaston säilytystä, tavaroiden keräilyä ja pakkaamista, paketin kuljetusta, toimituksen loppuunsaattamista ja mahdollisesti palautuksen käsittelyä. Nämä toiminnot havainnollistavat logistiikkamenojen operatiivisia lähteitä. Niiden käsittely virallisessa kokonaisluvussa riippuu tilastojärjestelmästä eikä vähittäiskauppiaan laskentaohjelmistossa käytetyistä nimikkeistä.
Logistiikkakustannusten suhde BKT:hen
Sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannuksia tarkastellaan usein suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin muodostuva suhdeluku ilmaisee mitattujen logistiikkakustannusten mittakaavan suhteessa talouden kokoon:
Logistiikkakustannusten suhde BKT:hen = sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset ÷ BKT × 100.
Osoittajan ja nimittäjän on viitattava samaan ajanjaksoon ja maantieteelliseen talouteen, ja niiden arvostusperusteiden on oltava yhteensopivia. Käypähintaisiin logistiikkamenoihin perustuvaa suhdelukua ei pidä yhdistää huolimattomasti kiinteähintaiseen BKT-sarjaan.
Tämä suhdeluku ei ole sama kuin logistiikka-alan arvonlisäyksen osuus BKT:stä. Logistiikkamenot mittaavat katettuihin toimintoihin liittyviä kustannuksia, kun taas arvonlisäys mittaa toimialan panosta sen jälkeen, kun välituotepanokset on vähennetty. Käsitteet vastaavat eri kysymyksiin.
Pienempi suhdeluku voi olla yhdenmukainen tehokkaamman logistiikan kanssa, mutta se ei yksinään todista tehokkuutta. Suhdeluku voi muuttua myös talouden teollisuusrakenteen, tuotettujen tavaroiden arvon, kuljetusetäisyyksien, varastointivaatimusten, hintojen tai BKT:n muutosten vuoksi. Taloudella, jossa kuljetetaan paljon irtotavaraa, voi olla erilaiset logistiikkavaatimukset kuin taloudella, jossa palvelutoiminnan osuus on suurempi.
Samoin rahamääräiset kokonaiskustannukset voivat kasvaa samalla kun suhdeluku pienenee. Näin voi tapahtua, jos BKT kasvaa logistiikkamenoja nopeammin. Raporteissa tulisi siksi erottaa absoluuttisen kustannussumman muutokset sen BKT-osuuden muutoksista.
Miten mittaria tulkitaan
Merkityksellinen tulkinta edellyttää muutakin kuin sen toteamista, kasvoiko vai pienenikö pääluvuksi ilmoitettu luku. Seuraavat tarkistukset auttavat määrittämään, mitä tilaston perusteella voidaan päätellä.
- Tunnista raportoiva viranomainen ja menetelmä. Selvitä, onko luku virallinen kansallinen tilasto, toimiala-arvio vai tutkimuslaskelma.
- Vahvista maantieteellinen ja toiminnallinen rajaus. Selvitä, mitkä toiminnot kuuluvat mukaan ja miten kotimaiset ja kansainväliset siirrot käsitellään.
- Tarkista viiteajanjakso. Vuosittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuoden alusta laskettuja lukuja ei pidä verrata ikään kuin ne kattaisivat saman ajanjakson.
- Tarkastele kustannusluokkia. Selvitä, sisältääkö varastointi laajempia varastoon liittyviä kuluja ja miten hallinto, käsittely ja muut toiminnot kohdennetaan.
- Tarkista hinnat ja tarkistukset. Nimellinen kasvu voi johtua korkeammista panoshinnoista, suuremmasta toiminnasta tai molemmista. Myös historiallisten lukujen tarkistukset voivat vaikuttaa vertailuihin.
- Tarkastele palvelutuloksia erikseen. Kustannusluvut eivät yksin osoita toimitusvarmuutta, vahinkojen määrää, saavutettavuutta tai tulliprosessien laatua.
Kansainväliset vertailut vaativat erityistä huolellisuutta. Kaksi arviota voi käyttää samankaltaisia englanninkielisiä nimikkeitä, vaikka ne kattaisivat eri toimintoja tai perustuisivat erilaisiin arviointimenetelmiin. Vertailussa tulee selittää nämä erot sen sijaan, että luvut esitettäisiin suoraan vertailukelpoisena paremmuusjärjestyksenä.
Maailmanpankin Logistics Performance Index tarjoaa hyödyllisen käsitteellisen vastakohdan: se tarkastelee logistiikan suorituskyvyn ulottuvuuksia eikä raportoi sosiaalisen logistiikan kokonaismenoja. Se voi auttaa laajemmassa keskustelussa logistiikan olosuhteista, mutta se ei korvaa kansallista logistiikkakustannustilastoa.
Merkitys rajat ylittävälle verkkokaupalle
Rajat ylittävä verkkokauppa yhdistää useamman kuin yhden talouden logistiikkajärjestelmät. Lähetykseen voi kuulua nouto, kotimaan kuljetus, vientikäsittely, kansainvälinen kuljetus, tuontimenettelyt, varastointi ja toimitus kohdemaassa. Kansallinen logistiikkakustannusten kokonaisluku ei välttämättä kata kaikkia näitä vaiheita yhtenäisenä päästä päähän -kokonaisuutena.
Vähittäiskauppias voi esimerkiksi tuoda tavaroita kohdemaan varastoon ennen niiden myymistä verkossa. Yrityksen oma laskelma voi sisältää kansainvälisen rahdin, kohdemaan varastoinnin, toimitusten käsittelyn, toimitukset ja palautusten käsittelyn. Kansallinen tilastomittari voi kohdentaa tai kattaa nämä toiminnot eri tavalla. Siksi vähittäiskauppias tarvitsee omat lähetys-, tilaus- ja varastokustannustietonsa eikä voi pitää kansallista kokonaislukua yrityksen kustannusmallina.
Tullimaksut ja tuontiverot vaativat myös erillistä huomiota. Ne voivat olla tärkeitä osa toimitettuna-kustannusta, mutta niiden sisältyminen ostajan tuontilaskuun ei osoita, että ne kuuluisivat sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannuksiin. Sisällyttämisen tulee perustua asiaankuuluvaan tilastomääritelmään.
Samoin käänteisen logistiikan toiminta voi synnyttää nouto-, kuljetus-, tarkastus- tai varastointikustannuksia. Asiakkaalle maksettava hyvitys on eri liiketoimi. Palautuksiin liittyvien toimintamenojen käsittely riippuu menetelmästä; hyvityksen määrää ei pidä automaattisesti luokitella logistiikkamenoksi.
Ero läheisiin mittareihin
| Mittari | Pääasiallinen laajuus | Ero sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannuksiin |
|---|---|---|
| Yrityksen logistiikkakustannukset | Yrityksen logistiikkatoiminnot raportointijakson aikana. | Käyttää yrityksen rajaa koko talouden kattavan rajan sijaan. |
| Toimitusmaksu | Lähetyksestä tai toimituspalvelusta veloitettava määrä. | Ei edusta kaikkia varastoinnin, varaston ja hallinnon menoja. |
| Toimitettuna-kustannus | Tavaroiden hankkimisen ja niiden tuomisen määritettyyn määränpäähän kustannus. | Voi sisältää ostohinnan, tullit, verot ja muita eriä, jotka eivät kuulu logistiikkamenoihin. |
| Logistiikka-alan liikevaihto | Määritellylle logistiikkasektorille luokiteltujen yritysten myyntitulot. | Mittaa toimittajien liikevaihtoa, ei välttämättä kaikkia taloudessa syntyviä logistiikkakustannuksia. |
| Logistiikka-alan arvonlisäys | Toimialan osuus talouden tuotannosta välituotepanosten vähentämisen jälkeen. | On kansantalouden tilinpidon käsite, ei kokonaismenojen mittari. |
| Logistiikan ulkoiset kustannukset | Vaikutukset, kuten saastuminen, ruuhkat ja muut seuraukset, jotka eivät täysin heijastu liiketoimien hintoihin. | Kuuluu yhteiskunnallisten kustannusten analyysiin eikä sisälly automaattisesti tilastolliseen kokonaislukuun. |
Yleisiä väärinkäsityksiä
Pienemmät kustannukset merkitsevät aina parempaa logistiikkajärjestelmää
Kustannusten vähentäminen ei yksin riitä osoittamaan suorituskyvyn paranemista. Kuvitteellinen vähittäiskauppias voisi esimerkiksi vähentää varastointimenoja pitämällä vähemmän varastoa, mutta päätös voisi samalla vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen. Kustannuksia on arvioitava yhdessä analyysin kannalta merkityksellisten palveluvaatimusten ja tulosten kanssa.
Luku mittaa vain logistiikka-alaa
Käsite koskee logistiikkakustannuksia koko tarkasteltavassa taloudessa. Sen ei pidä olettaa sisältävän ainoastaan erikoistuneita logistiikkapalveluntarjoajia. Sisäisesti järjestetyt toiminnot ja ostetut palvelut on ymmärrettävä lähteen kokoamissääntöjen kautta.
Suhdeluku on prosenttiosuus jokaisen tuotteen myyntihinnasta
Logistiikkakustannusten suhde BKT:hen on koko taloutta kuvaava indikaattori. Se ei tarkoita, että sama prosenttiosuus jokaisen tuotteen vähittäishinnasta edustaisi logistiikkaa. Yksittäiset tuotteet eroavat toisistaan arvon, painon, käsittelyvaatimusten, kuljetusetäisyyden ja varastointitarpeiden osalta.
UKK
Mitä ”sosiaalinen” tarkoittaa sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannuksissa?
Se ilmaisee koko talouden kattavan laajuuden. Se ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövahingot tai muut ulkoiset kustannukset sisältyvät mukaan.
Ovatko sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset sama asia kuin toimituskustannukset?
Eivät. Toimituskustannukset koskevat kuljetusta tai toimitusta, kun taas sosiaalisen logistiikan kokonaiskustannukset kattavat sovellettavan tilastokehyksen puitteissa myös varastoinnin ja hallinnon.
Voiko yritys käyttää kansallista suhdelukua logistiikkabudjettinsa tavoitetasona?
Ei suoraan. Kansallinen suhdeluku käyttää nimittäjänä BKT:tä ja heijastaa koko talouden toimintarakennetta. Yritys tarvitsee omiin toimintoihinsa ja palveluvaatimuksiinsa perustuvia mittareita.
Osoittaako logistiikkakustannusten ja BKT:n suhdeluvun lasku, että logistiikka tehostui?
Ei. Se voi olla yhdenmukainen paremman tehokkuuden kanssa, mutta myös talouden rakenteen, hintojen, toiminnan tai BKT:n muutokset voivat vaikuttaa suhdelukuun.
Lähteet
- Kiinan kansallinen tilastovirasto — China Statistical Yearbook 2024. Kiinan logistiikkaindikaattoreiden, kuljetus-, varastointi- ja hallintokustannusten jaottelun sekä kokonaislogistiikkakustannusten ja BKT:n välisen suhteen virallinen lähde; tutustu asiaankuuluviin taulukoihin ja selittäviin huomautuksiin.
- Maailmanpankki — Logistics Performance Index -raportit. Tukee logistiikan suorituskyvyn arvioinnin ja koko talouden logistiikkamenojen välistä erottelua sekä tarvetta huomioida pelkkien kustannusten lisäksi palvelu- ja institutionaaliset ulottuvuudet.
