Logistiikan ulkoistaminen
Mitä logistiikan ulkoistaminen on?
Logistiikan ulkoistaminen tarkoittaa käytäntöä, jossa ulkopuolinen palveluntarjoaja palkataan suorittamaan logistiikkatoimintoja, jotka yritys muuten hallinnoisi tai toteuttaisi itse. Näihin toimintoihin voivat kuulua kuljetukset, varastointi, varaston käsittely, tilausten toimitus, tulliin liittyvät palvelut ja palautusten käsittely. Verkkokaupassa ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä ulkoistaminen yhdistää myyjän kaupallisen toiminnan tavaroiden fyysiseen siirtämiseen ja varastointiin.

Järjestely voi kattaa yhden toiminnon, kuten pakettien toimituksen, tai koordinoidun toimintojen kokonaisuuden, kuten varaston vastaanoton, tuotteiden varastoinnin, tilausten valmistelun ja lähettämisen järjestämisen. Ulkoistaminen muuttaa sitä, kuka työn suorittaa; se ei automaattisesti siirrä tavaroiden omistajuutta eikä poista sopimuksen tekevän yrityksen oikeudellisia ja kaupallisia velvoitteita.
Laajuus toimitusketjussa
Logistiikan ulkoistaminen koskee tavaroiden siirtämistä, varastointia ja niihin liittyviä tietovirtoja. Se on suppeampi käsite kuin koko toimitusketjun ulkoistaminen, joka voisi sisältää myös hankinnan, valmistuksen tai muita liiketoimintatoimintoja. Council of Supply Chain Management Professionals erottaa logistiikan hallinnan toimitusketjun hallinnan kattamista laajemmista koordinointitoiminnoista.
Yritys voi säilyttää hankintojen, tuotevalikoiman, varastopolitiikkojen ja asiakassuhteiden hallinnan samalla, kun se antaa fyysiset logistiikkatehtävät ulkopuolisten organisaatioiden hoidettaviksi. Se voi myös pitää osan varastoista tai kuljetustoiminnoista itsellään ja ulkoistaa muut. Seuraavat ovat esimerkkejä mahdollisista palvelukokonaisuuksista, eivät virallinen luokittelujärjestelmä.
| Toiminto | Mahdollisesti ulkoistettava työ | Yritykselle mahdollisesti jäävät päätökset |
|---|---|---|
| Saapuva kuljetus | Tavaroiden noutaminen toimittajilta ja toimituksen järjestäminen varastoon | Toimittajien valinta ja täydennyksen prioriteetit |
| Varastointi | Varaston vastaanotto, säilytys, laskenta ja käsittely | Varaston omistus ja varastopolitiikat |
| Tilausten toimitus | Tuotteiden keräily, tilausten pakkaaminen ja lähetysten luovuttaminen kuljetusyhtiöille | Tuotevalikoima ja asiakaspalvelupolitiikat |
| Lähtevä kuljetus | Rahdin tai pakettien kuljettaminen toimitusosoitteisiin | Käytettävissä olevat toimitusvaihtoehdot ja asiakkaille annetut toimituslupaukset |
| Tulliin liittyvät palvelut | Ilmoitusten laatiminen tai toimittaminen valtuutuksen perusteella | Sovellettavan lain mukaan maahantuojalle tai viejälle jäävät vaatimustenmukaisuusvelvollisuudet |
| Palautusten käsittely | Palautettujen tavaroiden vastaanotto, kunnon kirjaaminen ja sovittujen käsittelyohjeiden toteuttaminen | Hyvityskelpoisuus sekä jälleenmyyntiä tai hävittämistä koskevat säännöt |
Miten logistiikan ulkoistaminen toimii
1. Toiminnan laajuuden määrittäminen
Sopimuksen tekevä yritys määrittää, mitkä toiminnot siirretään organisaation ulkopuolelle ja mitkä jäävät sisäisiksi. Hyödyllinen määrittely täsmentää sijainnit, tuotteiden ominaisuudet, lähetystyypit, käsittelyvaatimukset ja odotetut tilausmäärät. Se määrittää myös poissulkemiset. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi vastaanottaa ja varastoida tavanomaisia pakattuja tuotteita, mutta olla hyväksymättä lämpötilasäädeltyjä tuotteita tai vaarallisia aineita.
Selkeät rajat ovat tärkeitä, koska samankaltaiset palvelukuvaukset voivat kätkeä erilaisia vastuita. Varastopalveluun voi sisältyä säilytys ilman tilausten keräilyä, kun taas toimitusjärjestelyyn voi sisältyä keräily ja pakkaus, mutta ei asiakaspalautuksia.
2. Vastuiden ja palveluehtojen määrittäminen
Osapuolet dokumentoivat toimintaohjeet, maksut, palveluodotukset, vastuumääräykset ja poikkeamien ratkaisemismenettelyt. Palvelutasosopimus voi määrittää mitattavia sitoumuksia, mutta sen merkitys perustuu sopimukseen eikä pelkkään nimikkeeseen.
Mittausten lähtökohdat, poissulkemiset ja tietolähteet on määriteltävä täsmällisesti. Esimerkiksi tilausten käsittelyn määräajassa tulisi erottaa myyjän vastaanottama tilaus ja tilaus, joka on onnistuneesti lähetetty varastolle, hyväksytty siellä ja vapautettu käsittelyyn. Ilman tätä erottelua osapuolet voivat laskea suorituskyvyn eri tavoin.
3. Varasto-, tilaus- ja lähetystietojen yhdistäminen
Yritys ja palveluntarjoaja määrittävät, miten operatiiviset tiedot siirtyvät niiden järjestelmien välillä. Tietoihin voivat kuulua tuotetunnisteet, varastovastaanotot, asiakkaiden osoitteet, tilausohjeet, lähetysviitteet ja palautusvaltuutukset. Yhteydet voidaan toteuttaa sovellusohjelmointirajapinnoilla, sähköisellä tiedonsiirrolla, tiedostosiirroilla tai hallituilla manuaalisilla menettelyillä.
Tarvittava integraatio riippuu palvelusta. Pelkkä kuljetusjärjestely voi tarvita lähetysohjeita ja toimituspäivityksiä, kun taas ulkoistettu tilausten toimitus tarvitsee myös varastosaldot ja tilausten tilatiedot. Tiedonsiirto ei yksin takaa tarkkuutta: molemmat osapuolet tarvitsevat menettelyt puuttuvien tietueiden, kaksoistilausten ja varastoerojen tunnistamiseen.
4. Päivittäisten toimintojen ja poikkeamien hallinta
Käyttöönoton jälkeen palveluntarjoaja suorittaa sovitut työt, kun taas yritys seuraa tuloksia ja käsittelee itselleen jäävät päätökset. Poikkeamia voivat olla vaurioitunut varasto, puutteelliset osoitteet, tullikyselyt, väliin jääneet noudot tai palautetut tavarat, jotka eivät vastaa valtuutusta. Eskalointimenettelyissä tulisi määrittää, kuka voi hyväksyä lisätyöt, viestiä asiakkaiden kanssa ja hyväksyä tilaukseen tai lähetykseen tehtävät muutokset.
5. Suorituskyvyn arviointi ja muutosten suunnittelu
Jatkuvassa hallinnassa palvelutuloksia verrataan sovittuihin määritelmiin ja toistuvia ongelmia tutkitaan. Merkityksellisiä mittareita voivat olla varaston tarkkuus, keräilyn tarkkuus, lähettämisen oikea-aikaisuus, vahinkotapaukset ja poikkeamien ratkaisemiseen tarvittava aika. Nämä ovat mahdollisia mittareita, eivät yleispätevä tuloskortti. Niiden hyödyllisyys riippuu ulkoistetusta toiminnosta ja siitä, hallitseeko palveluntarjoaja mitattavaa lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät termit ja tärkeät erot
| Termi | Suhde logistiikan ulkoistamiseen |
|---|---|
| Kolmannen osapuolen logistiikka eli 3PL | Palvelujärjestely tai palveluntarjoajaluokka, joka liittyy ulkopuolisten suorittamiin logistiikkatoimintoihin. Logistiikan ulkoistaminen kuvaa liiketoimintakäytäntöä; 3PL kuvaa ulkopuolisen logistiikan roolia. |
| Neljännen osapuolen logistiikka eli 4PL | Termi järjestelyille, joissa korostuu useiden logistiikkaresurssien ja palveluntarjoajien koordinointi tai integrointi. Käytännön laajuus vaihtelee, joten sopimusvastuut kertovat enemmän kuin pelkkä nimike. |
| Huolinta | Tavaroiden kuljetuksen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen. Se voi olla osa ulkoistusjärjestelyä, mutta siihen ei välttämättä kuulu varastointi tai tilausten toimitus. |
| Tilausten toimitus | Työ, joka tarvitaan asiakastilausten valmisteluun ja lähettämiseen. Sen voi suorittaa yritys itse tai ulkoistaa. |
| Sopimuslogistiikka | Termi, jota käytetään usein sopimusperusteisista logistiikkapalveluista, mukaan lukien varastoinnin, käsittelyn ja jakelun yhdistelmät. Se limittyy logistiikan ulkoistamisen kanssa, eikä sillä ole yleisesti erillistä rajaa. |
| Suoratoimitus | Toimitusmalli, jossa toimittaja tai muu nimetty osapuoli lähettää tavarat suoraan asiakkaalle myyjän puolesta. Logistiikan ulkoistamiseen ei välttämättä liity suoratoimitusta. |
| Toimintojen siirtäminen ulkomaille | Toiminnon siirtäminen toiseen maahan. Ulkoistaminen koskee ulkopuolisen organisaation käyttöä ja voi tapahtua kotimaassa tai kansainvälisesti. |
Nämä termit kuvaavat toimivien järjestelyjen eri puolia. Yritys voi ulkoistaa toimitukset kotimaiselle varastolle siirtämättä mitään toimintoa ulkomaille. Se voi myös käyttää ulkomaista varastoa omistamansa varaston säilyttämiseen ilman suoratoimitusmallia.
Käyttö verkkokaupassa ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä
Verkkokaupassa ulkoistettu logistiikka voi yhdistää verkkotilaukset varaston toteutukseen ja kuljetusyhtiölle luovuttamiseen. Jälleenmyyjä voi esimerkiksi omistaa varastonsa, mutta tehdä ulkopuolisen varaston kanssa sopimuksen tuotteiden säilyttämisestä ja asiakastilausten valmistelusta. Jälleenmyyjä välittää hyväksytyt tilaukset, varasto kirjaa toimitustoiminnot ja kuljetusyhtiö suorittaa kuljetuksen sovellettavan palvelujärjestelyn mukaisesti.
Rajat ylittävä toiminta tuo esiin kysymyksiä tuontimenettelyistä, asiakirjoista, tuot rajoituksista ja vastuiden jakamisesta myyjien, ostajien, logistiikkapalveluntarjoajien ja tulliedustajien kesken. Palveluntarjoajan kyky järjestää kuljetus ei osoita, että se voisi toimia tullimuodollisuuksista vastaavana maahantuojana tai suorittaa säänneltyä tulliedustusta kaikilla lainkäyttöalueilla.
Jälleenmyyjä voi esimerkiksi siirtää varaston kohdemaassa sijaitsevaan varastoon ennen yksittäisten tuotteiden paikallista myyntiä. Tällöin on selvitettävä, kuka tuo varaston maahan, kuka toimittaa tullitiedot ja kuka vastaa sovellettavista velvoitteista. Pelkkä varastotyön ulkoistaminen ei vastaa näihin kysymyksiin.
Oikeudellinen vastuu on arvioitava asianomaisen lainkäyttöalueen mukaan. Esimerkiksi U.S. Customs and Border Protection selittää, ettei tullimeklarin käyttäminen vapauta maahantuojaa vastuusta maahantuontiasiakirjoista eikä sovellettavista tulleista, veroista ja maksuista. Tämä on lainkäyttöaluekohtainen esimerkki, ei väite siitä, että kaikissa maissa sovellettaisiin samoja sääntöjä.
Ulkoistamisen syyt ja siihen liittyvät kompromissit
Yritys voi harkita ulkoistamista saadakseen käyttöönsä varastotilaa, kuljetuskapasiteettia, erikoiskäsittelyä tai operatiivisia valmiuksia ilman, että se rakentaisi jokaista kyvykkyyttä itse. Se, tuottaako järjestely taloudellista tai palveluhyötyä, riippuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta. Ulkoistaminen ei luonnostaan tee logistiikasta halvempaa, nopeampaa tai luotettavampaa.
Merkityksellisessä arvioinnissa verrataan vastaavia palvelukokonaisuuksia. Ulkopuolista tarjousta tulisi tarkastella yhdessä sisäisen henkilöstön, tilojen, laitteiden, järjestelmien, johdon ja poikkeamien käsittelyn kustannusten kanssa. Huomioon tulisi ottaa myös varastointiajasta, lisäkäsittelystä, pakkaamisesta, palautuksista tai siirtymätyöstä mahdollisesti syntyvät maksut, jos niitä sovelletaan.
Operatiivisiin kompromisseihin kuuluvat riippuvuus toisen organisaation kapasiteetista, fyysisen työn suoran hallinnan väheneminen sekä tarve koordinoida tietoja ja päätöksiä organisaatioiden rajojen yli. Alihankinta voi tuoda lisää luovutuksia. Nämä näkökohdat eivät tee ulkoistamisesta sopimatonta, mutta ne vaikuttavat siihen, miten järjestely tulisi määritellä ja miten sitä tulisi valvoa.
Käytännön tarkistukset ennen ulkoistamissopimusta
- Palvelun sopivuus: Varmista, että sovittu toiminto pystyy käsittelemään kyseiset tuotteet, määränpäät, tilausprofiilit ja käsittelyrajoitukset.
- Vastuurajat: Määritä, kuka hallitsee varastopäätöksiä, kuljetusyhtiön valintaa, tulliohjeita, asiakasviestintää ja palautusten käsittelyä.
- Varastotiedot: Määritä vastaanoton vahvistaminen, varaston täsmäytys, poikkeamien tutkinta ja pääsy varastoraportteihin.
- Suorituskyvyn määritelmät: Määritä, miten kukin mittari lasketaan, mukaan lukien katkaisuajat, poissulkemiset ja näyttövaatimukset.
- Maksut ja poikkeamat: Määritä laskutusyksiköt ja se, miten lisätyöt on hyväksyttävä.
- Vastuu ja korvausvaatimukset: Tarkista sopimuksen mukaiset vastuunrajoitukset, vakuutusjärjestelyt, ilmoitusajat ja korvausmenettelyt olettamatta, että jokainen menetys korvataan täysimääräisesti.
- Tiedot ja käyttöoikeudet: Määritä tietojen käyttöoikeudet, turvallisuusvaatimukset, raportointipääsy ja menettelyt siirtovirheiden korjaamiseksi.
- Jatkuvuus ja päättäminen: Suunnittele, miten varasto, tietueet ja keskeneräiset tilaukset siirretään palvelun muuttuessa tai päättyessä.
Yleiset väärinkäsitykset
Ulkoistaminen ei ole sama asia kuin kaiken vastuun siirtäminen. Palveluntarjoaja voi suorittaa toiminnon, vaikka sopimuksen tekevä yritys säilyttää asiakasvelvoitteet, vaatimustenmukaisuusvelvollisuudet tai päätökset sovellettavan sopimuksen ja lain mukaisesti.
Ulkoistaminen ei edellytä koko logistiikkatoiminnon luovuttamista. Yritys voi ulkoistaa yhden kuljetusreitin, yhden varaston tai palautusten käsittelyn ja pitää muut toiminnot itsellään.
Lähetysten näkyvyys ei ole operatiivista hallintaa. Seurantapäivitysten vastaanottaminen voi auttaa tunnistamaan viivästyksen, mutta se ei välttämättä anna myyjälle tai logistiikan koordinaattorille mahdollisuutta muuttaa kuljetusyhtiön fyysistä tapaa käsitellä lähetystä.
UKK
Onko logistiikan ulkoistaminen sama asia kuin 3PL?
Termit liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta kuvaavat eri asioita. Logistiikan ulkoistaminen tarkoittaa logistiikkatyön antamista ulkopuolisille organisaatioille; 3PL on ulkopuolinen logistiikkapalveluntarjoaja tai palvelujärjestely, jota käytetään työn suorittamiseen.
Voiko yritys ulkoistaa logistiikan ulkoistamatta varastonhallintaa?
Kyllä. Se voi pitää hankinnat, täydennyspolitiikat ja varaston kohdentamista koskevat päätökset itsellään ja ulkoistaa varastoinnin, fyysisen käsittelyn tai kuljetukset. Sopimuksessa tulisi erottaa päätöksentekovastuut toteutustehtävistä.
Siirtääkö logistiikan ulkoistaminen tavaroiden omistajuuden?
Ei automaattisesti. Ulkopuolinen palveluntarjoaja voi varastoida tai kuljettaa sopimuksen tekevän yrityksen omistamia tavaroita. Omistajuus ja hallinta ovat eri asioita, eikä niitä pitäisi päätellä pelkän ulkoistusjärjestelyn perusteella.
Poistaako tullityön ulkoistaminen maahantuojan velvoitteet?
Ei välttämättä. Velvoitteet riippuvat lainkäyttöalueesta ja osapuolten oikeudellisista rooleista. Ulkopuolisen tullipalvelun käyttäminen ei itsessään osoita, että maahantuojan lakisääteiset vastuut olisivat siirtyneet.
Lähteet
- Encyclopaedia Britannica: Outsourcing — Ulkoistamisen yleinen määritelmä ja ero organisaation sisällä suoritettaviin toimintoihin.
- Council of Supply Chain Management Professionals: Supply Chain Management Definitions and Glossary — Logistiikan hallinnan laajuus ja sen suhde toimitusketjun hallintaan.
- U.S. Customs and Border Protection: Tips for New Importers and Exporters — Yhdysvaltoihin liittyvät maahantuojan vastuut ja tullimeklarin käytön rajat näiden vastuiden täyttämisessä.


