Skip to main content
EtusivuBlogiSanastoVaraston lattiapinta-alan käyttöaste

Varaston lattiapinta-alan käyttöaste

17TRACK

Määritelmä

Varaston lattiapinta-alan käyttöaste on sen varaston käyttökelpoisen lattiapinta-alan osuus, joka on käytössä tai osoitettu tiettyyn toiminnalliseen tarkoitukseen. Logistiikassa ja verkkokaupassa termiä käytetään arvioimaan, kuinka tehokkaasti varaston lattia tukee varastointia, vastaanottoa, keräilyä, pakkaamista, väliaikaista sijoittelua, palautusten käsittelyä, laitteiden liikkumista ja muita toimintoja. Se ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena, ja se lasketaan vertaamalla valittuun tarkoitukseen käytettyä pinta-alaa mittaukseen sisältyvään käyttökelpoiseen kokonaislattiapinta-alaan.

Varaston lattiapinta-alan käyttöaste

Termillä ei ole yhtä yleisesti vahvistettua kaavaa. Yritys voi mitata varastointialueen käyttöastetta, toiminnallisen kokonaisalueen käyttöastetta tai käytössä olevan alueen käyttöastetta hallinnollisen kysymyksen mukaan. Tästä syystä ilmoitetussa käyttöasteessa tulisi aina ilmoittaa nimittäjä, mitattavan alueen tyyppi sekä se, sisällytetäänkö väliaikaiset materiaalit tai turvaetäisyydet mukaan. Lattiapinta-alan käyttöaste liittyy varastointikapasiteetin käyttöasteeseen ja varaston tilavuuden käyttöasteeseen, mutta ei ole sama asia niiden kanssa. Näissä mittareissa huomioidaan myös pystysuuntainen tila, lavapaikat, lokaatiosijainnit tai kuutiotilavuus.

Peruskaava

Yleinen kaava on:

Lattiapinta-alan käyttöaste = (Määriteltyyn tarkoitukseen käytetty pinta-ala ÷ Käyttökelpoinen kokonaislattiapinta-ala) × 100

Jos varastossa on esimerkiksi 8 000 neliömetriä käyttökelpoista lattiapinta-alaa ja varastointipaikoille on osoitettu 5 200 neliömetriä, varastointialueen käyttöaste on 65 %. Tulos kuvaa valitun varastointialueen ja ilmoitetun käyttökelpoisen alueen välistä suhdetta. Se ei yksinään osoita, onko varastossa riittävästi pystysuuntaista kapasiteettia, ovatko varastossa olevat tuotteet helposti saatavilla tai tukeeko layout tehokkaita toimintoja.

Mittaus on merkityksellinen vain, kun sen laajuus on dokumentoitu selkeästi. Laskennassa tulisi ilmoittaa mittayksikkö, kuten neliömetrit tai neliöjalat, päivämäärä tai mittausjakso, mukaan otetut alueet sekä se, mitataanko käytössä oleva tila tiettynä ajankohtana vai keskiarvona tietyn ajanjakson aikana.

Mikä lasketaan käyttökelpoiseksi lattiapinta-alaksi?

Käyttökelpoinen lattiapinta-ala on se rakennuksen lattiapinta-alan osa, joka voidaan kohtuudella osoittaa varastotoimintojen käyttöön. Siitä voidaan vähentää rakenteelliset pilarit, pysyvät seinät, toimistot, saniteettitilat, tekniset tilat, palontorjuntainfrastruktuuri ja muut tilat, joita ei voida käyttää tarkasteltavaan toimintaan. Tarkka rajaus riippuu varaston layoutista ja analyysin tarkoituksesta.

Toiminnallisessa tarkastelussa käyttökelpoinen alue voidaan jakaa useisiin toiminnallisiin vyöhykkeisiin:

  • Varastointialue: hyllyjen, lavojen, laatikoiden, kartonkien tai muiden varastointipaikkojen käytössä oleva lattiapinta-ala.
  • Vastaanottoalue: tila, jota käytetään saapuvien tavaroiden purkamiseen, tarkastamiseen, laskemiseen, merkitsemiseen tai väliaikaiseen sijoitteluun.
  • Keräilyalue: tila, jota käytetään tuotteiden saataville ottamiseen ja keräämiseen asiakastilauksia tai täydennystä varten.
  • Pakkausalue: tila, jota käytetään tilausten yhdistämiseen, pakkausmateriaaleihin, merkitsemiseen ja lähetysten valmisteluun.
  • Lähtevän tavaran odotusalue: tila, jossa valmiit tilaukset odottavat kuljetusliikkeen noutoa tai siirtoa toiseen toimipaikkaan.
  • Palautusalue: tila, jota käytetään palautettujen tuotteiden vastaanottamiseen, tarkastamiseen, luokitteluun, palauttamiseen varastoon, korjaamiseen, hävittämiseen tai muuhun käsittelyyn.
  • Liikenne- ja turvallisuusalue: käytävät, jalankulkureitit, trukkireitit, hätäkulkuväylät ja muut turvalliseen liikkumiseen tarvittavat alueet.

Varaston ylläpitäjän ei tule automaattisesti luokitella jokaista lattian vapaana olevaa osaa käytettävissä olevaksi kapasiteetiksi. Selkeä käytävä, hätäkulkuväylä, lastausalue tai kääntymisalue voi olla vapaa varastoitavista tuotteista mutta silti toiminnalle välttämätön. Tällaisen tilan käsitteleminen ylimääräisenä kapasiteettina voi johtaa keinotekoisen korkeaan käyttöastetavoitteeseen sekä turvallisuus- tai palveluongelmiin.

Lattiapinta-alan käyttöaste logistiikassa

Logistiikassa käyttöaste auttaa johtajia ymmärtämään, miten toimipaikan pinta-ala jakautuu varastoinnin ja materiaalinkäsittelyn toimintojen kesken. Se voi tukea päätöksiä tuotteiden sijoittelusta, layout-muutoksista, väliaikaisesta ylivuotovarastoinnista, täydennyssäännöistä sekä varastointipaikkojen ja toiminnallisen tilan välisestä tasapainosta.

Korkea käyttöaste ei automaattisesti tarkoita hyvää suorituskykyä. Jos varastointi- tai odotusalueet ovat liian täynnä, työntekijät voivat joutua siirtämään tavaroita toistuvasti, väliaikaisten paikkojen hallinta voi vaikeutua ja kulkureitit voivat tukkeutua. Alempi käyttöaste voi olla asianmukainen, jos varastossa tarvitaan paljon tilaa keräilyyn, cross-docking-toimintoihin, palautuksiin, kausivaihteluun, lisäarvopalveluihin tai laitteiden turvalliseen liikkumiseen.

Käyttöastetta tulisi siksi tarkastella yhdessä toiminnallisten mittareiden, kuten varastotietojen tarkkuuden, tilausten keräilyn tuottavuuden, vastaanotosta varastoon -ajan, tilauksen läpimenoajan, täydennystiheyden, ruuhkautumisen ja vaatimustenmukaisten hätäkulkuväylien saatavuuden kanssa. Lattiapinta-alan käyttöaste on tilallinen mittari; se ei ole kattava mittari varaston tuottavuudelle tai kannattavuudelle.

Suhde pystysuuntaiseen ja kuutiotilan käyttöasteeseen

Varastotilaa voidaan arvioida kaksi- tai kolmiulotteisesti. Lattiapinta-alan käyttöaste keskittyy toimipaikan pohjapinta-alaan. Kuutiotilan käyttöaste huomioi lattian ja rakennuksen käyttökelpoisen korkeuden välisen tilavuuden. Varastossa voi olla kohtuullinen lattiapinta-alan käyttöaste ja silti tehokkaasti hyödynnetty hyllykorkeus, tai se voi käyttää suuren osan lattiasta mutta jättää huomattavan osan pystysuuntaisesta tilasta hyödyntämättä.

MittariEnsisijainen perustaMitä se auttaa arvioimaanTärkeä rajoitus
Lattiapinta-alan käyttöasteLattiapinta-alaMiten varaston pohjapinta-ala on jaettuEi välttämättä osoita, hyödynnetäänkö pystysuuntaista kapasiteettia
Varastointialueen käyttöasteVarastointiin osoitettu lattiapinta-alaKäyttökelpoisesta lattiapinta-alasta varastointipaikoille omistettu osuusEi osoita, täytetäänkö paikat tehokkaasti
Kuutiotilan käyttöasteKäyttökelpoinen tilavuusKäytettävissä olevan korkeuden ja tilavuuden hyödyntäminenVoi jättää käytävien saavutettavuuden ja käsittelyn rajoitteet huomiotta
Varastointipaikkojen käyttöasteKäytössä olevat paikat verrattuna käytettävissä oleviin paikkoihinKuinka moni lava-, laatikko- tai hyllypaikka on käytössäEi mittaa kunkin tuotteen fyysistä kokoa tai saavutettavuutta

Näitä mittareita ei tule käsitellä keskenään vaihdettavina. Toimipaikalla voi olla korkea sijaintipaikkojen käyttöaste mutta heikko lattiapinta-alan käyttöaste, jos suuret puskurit tai leveät odotusalueet vievät lattiatilaa. Vastaavasti sillä voi olla korkea lattiapinta-alan käyttöaste, vaikka monet paikat ovat vain osittain täynnä.

Miten käyttöaste mitataan

Käytännöllinen mittausprosessi alkaa hallinnollisen tarkoituksen määrittämisestä. Jos kysymys koskee varastoinnin laajentamista, analyysi voi keskittyä varastoinnin lattiapinta-alaan ja käytettävissä olevaan varastointialaan. Jos kysymys koskee yleistä ruuhkautumista, analyysiin voidaan sisällyttää varastointi-, odotus-, pakkaus- ja liikennealueet.

  1. Määritä rajaus. Tunnista mitattava rakennus, kerros, varasto-osio tai toiminnallinen alue.
  2. Erota käyttökelpoiset ja käyttökelvottomat alueet. Kirjaa pysyvät poissuljettavat alueet sekä turvallisuuteen, kulkuun, teknisiin palveluihin tai vaadittuun laitteiden liikkumiseen varatut alueet.
  3. Kartoita toiminnalliset vyöhykkeet. Merkitse varastointi, vastaanotto, keräily, pakkaus, odotus, palautukset, liikenne ja muut olennaiset alueet.
  4. Valitse osoittaja. Ilmoita, käytetäänkö laskennassa käytössä olevaa lattiapinta-alaa, osoitettua lattiapinta-alaa, varastointialuetta vai muuta selkeästi määriteltyä luokkaa.
  5. Laske käyttöaste. Sovella kaavaa käyttäen yhdenmukaisia yksiköitä.
  6. Kirjaa toimintaolosuhteet. Merkitse varastomäärä, väliaikainen ylivuoto, sesonkihuipun olosuhteet sekä se, onko tulos hetkellinen vai keskimääräinen mittaus.
  7. Tulkitse tulosta muiden tietojen kanssa. Vertaa tilallista mittaria ruuhkautumiseen, saavutettavuuteen, tuottavuuteen, turvallisuuteen ja palveluvaatimuksiin.

Mittausmenetelmiin voivat kuulua toimipaikan piirustukset, varastonhallintajärjestelmän tiedot, hylly- ja paikkakartat, fyysiset kartoitukset, viivakoodi- tai sijaintitiedot sekä säännölliset toiminnalliset auditoinnit. Digitaaliset järjestelmät voivat tunnistaa osoitetut paikat, mutta fyysinen tarkastus voi silti olla tarpeen, koska paikka voi olla teknisesti käytettävissä mutta estetty, vaurioitunut, varattu tai tietylle tuotteelle sopimaton.

Käyttö verkkokaupassa ja rajat ylittävässä verkkokaupassa

Verkkokaupan toimituksissa lattiapinta-alan käyttöasteeseen vaikuttavat tilausten profiili, SKU-määrä, pakkausvaatimukset, täydennysmallit sekä saapuvan ja lähtevän toiminnan ajoitus. Monia pieniä tilauksia käsittelevä toimipaikka voi tarvita lattiapinta-alaa keräilypaikoille, pakkauspisteille, pakkausmateriaaleille, tilausten yhdistämiselle ja kuljetusliikkeen luovutuksille. Suurikokoisia tai hitaasti liikkuvia tuotteita käsittelevä toimipaikka voi osoittaa enemmän tilaa varastointiin ja liikkumiseen.

Rajat ylittävä verkkokauppa voi tuoda mukanaan toiminnallisia vaatimuksia, kuten vientiasiakirjoja, tulliin liittyviä tarkastuksia, kansainvälisiä merkintöjä, kuljetusliikekohtaista odotustilaa ja palautusten käsittelyä. Nämä toiminnot voivat vaatia niille osoitetut alueet, vaikka tuotteita ei säilytettäisi siellä pysyvästi. Sovellettavat vaatimukset riippuvat liiketoimintamallista, tuoteryhmästä, kauppareitistä ja paikallisista säännöistä; käyttöaste itsessään ei määritä tullikohtelua tai sääntelyn noudattamista.

Jälleenmyyjä voi esimerkiksi laskea yhden käyttöasteen varastointipaikkojen käyttämälle lattiapinta-alalle ja toisen varastointiin, keräilyyn, pakkaukseen ja lähtevän tavaran odotukseen käytetylle kokonaisalueelle. Näiden mittareiden pitäminen erillään voi osoittaa, johtuuko kapasiteettiongelma varastoinnista vai tilausten käsittelytoiminnoista.

Käyttöasteeseen vaikuttavat tekijät

  • Tuotteiden mitat ja käsittelyvaatimukset: Suuret, särkyvät, vaaralliset, lämpötilaherkät tai epäsäännöllisen muotoiset tuotteet voivat vaatia enemmän tilaa tai leveämpiä kulkureittejä.
  • Varastovalikoima: Suuri SKU-määrä voi vaatia enemmän keräilypaikkoja ja varapaikkoja, vaikka varaston kokonaismäärä olisi kohtuullinen.
  • Tilausprofiili: Yhden tuotteen tilaukset, usean tuotteen tilaukset, tukkupakkaukset ja sekalaiset kartongit luovat erilaisia keräily- ja odotustarpeita.
  • Varastointijärjestelmä: Lattiapinoaminen, hyllyt, lavahyllyt, parvet ja automatisoidut järjestelmät hyödyntävät pohjapinta-alaa eri tavoin.
  • Kysynnän vaihtelu: Kausihuiput tai äkilliset saapuvien tavaroiden määrät voivat tilapäisesti lisätä odotus- ja ylivuototilan tarvetta.
  • Materiaalinkäsittelylaitteet: Trukit, kärryt, kuljettimet ja muut laitteet tarvitsevat käyttö- ja turvaetäisyyksiä.
  • Palautukset ja lisäarvopalvelut: Tarkastus, uudelleenpakkaus, kunnostus, kokoonpano ja uudelleenmerkitseminen voivat vaatia erillisiä työalueita.

Yleisiä väärinkäsityksiä

Korkeampi käyttöaste on aina parempi. Ei välttämättä. Korkea prosenttiosuus voi osoittaa tilan tehokasta käyttöä, mutta se voi myös merkitä ruuhkautumista, riittämättömiä puskureita tai vähäistä joustavuutta. Sopiva taso riippuu varaston prosessista ja rajoitteista.

Lattiapinta-alan käyttöaste on sama kuin varaston kapasiteetin käyttöaste. Termejä käytetään joskus väljästi, mutta kapasiteetti voi tarkoittaa lattiapinta-alaa, kuutiotilavuutta, varastointipaikkoja, lavapaikkoja, työvoimakapasiteettia tai läpimenoa. Perusta on ilmoitettava ennen tulosten vertailua.

Käyttämätön lattiapinta-ala on hukkatilaa. Osa vapaasta tilasta tarvitaan käytäville, laitteiden liikkumiseen, hätäkulkuun, odotukseen, tarkastuksiin ja työnkulun erottamiseen. Alueen liiallinen määrä riippuu sen toiminnallisesta tarkoituksesta.

Käyttöastetta voidaan verrata tarkistamatta nimittäjää. Kaksi varastoa voi ilmoittaa saman prosenttiosuuden käyttäen erilaisia käyttökelpoisen alueen määritelmiä. Vertailut ovat merkityksellisiä vain, kun rajat, poissulkemiset, mittauspäivä ja osoittaja ovat vertailukelpoisia.

Aiheeseen liittyvät termit

Aiheeseen liittyvä termiSuhde
Varaston kapasiteetin käyttöasteLaajempi ilmaisu, joka voi viitata lattiapinta-alan, tilavuuden, paikkojen tai muiden kapasiteettiyksiköiden käyttöön.
Kuutiotilan käyttöasteMittaa käytettävissä olevan kolmiulotteisen varastotilavuuden käyttöä pelkän lattian pohjapinta-alan sijaan.
VarastointitiheysKuvaa, kuinka paljon varastoa tai varastointikapasiteettia sijoitetaan määritettyyn alueeseen tai tilavuuteen; kaava vaihtelee asiayhteyden mukaan.
Tuotteiden sijoitteluProsessi, jossa tuotteille määritetään varastointi- tai keräilypaikat toiminnallisten näkökohtien perusteella.
Varaston layoutVarastointi-, käsittely-, työ-, liikenne- ja tukialueiden fyysinen sijoittelu toimipaikassa.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on varaston lattiapinta-alan käyttöaste?

Se on prosenttiosuus varaston määritellystä käyttökelpoisesta lattiapinta-alasta, joka on käytössä tai osoitettu tiettyyn toiminnalliseen tarkoitukseen, kuten varastointiin tai väliaikaiseen sijoitteluun.

Miten varaston lattiapinta-alan käyttöaste lasketaan?

Jaa valittuun tarkoitukseen käytetty pinta-ala käyttökelpoisella kokonaislattiapinta-alalla ja kerro tulos sadalla.

Onko lattiapinta-alan käyttöaste sama kuin kuutiotilan käyttöaste?

Ei. Lattiapinta-alan käyttöaste mittaa varaston pohjapinta-alaa, kun taas kuutiotilan käyttöaste huomioi myös käyttökelpoisen pystysuuntaisen korkeuden ja tilavuuden.

Onko korkeampi käyttöaste aina parempi?

Ei. Korkea käyttöaste voi vähentää joustavuutta tai aiheuttaa ruuhkautumista, jos kulkuun, odotukseen, turvallisuuteen tai materiaalinkäsittelyyn jää liian vähän tilaa.

Lähteet